Käsivarsi on tunnettu niin huikeasta luonnosta kuin kulttuurihistorian merkeistä ja reiteistään. Kokosimme alle Käsivarren nähtävyyksiä ja kokemisen arvoisia paikkoja.
Suomen korkein tunturi
Käsivarren erämaan perimmäisessä nurkassa kohoava Halti on Suomen korkein tunturi. Sen majesteettiset maisemat ovat satoja miljoonia vuosia sitten tapahtuneiden kallioperän muutosten ansiota, ja Halti onkin äärimmäisyyksien paikka sen pitkän talven, paksuimman lumipeitteen ja nuorimman kallioperänsä ansiosta.
Haltin korkein huippu sijaitsee Norjan puolella, Suomen korkein huippu kurkottaa 1 323,6 metriin. Koko Haltin tunturiryhmän korkein laki on 1361 metriä korkea Ráisduottarháldi, ja se sijaitsee Norjassa noin puolentoista kilometrin päässä rajapyykiltä. Mikäli Haltille haluaa vaeltaa, on aloitettava Kilpisjärveltä; vaellusreitti on 55 kilometriä pitkä, ja mukana on kannettava rinkkaa tai vedettävä ahkiota. Suomen korkeimmalle kohdalle johtaa Kilpisjärveltä polvenkorkuisilla puutolpilla merkitty Kalottireitti, jota voi vaeltaa kesäaikana. Talvisin on mahdollista hiihtää risuilla merkittyä huoltoreittiä pitkin, jonka varrella on autio- ja varaustupia lyhyiden päivämatkojen välein.
Käsivarren suurtuntureilla sijaitsevat Suomen kaikki yli 1 000 metriä korkeat tunturit, ja suurin osa erämaasta on puutonta paljakkaa. Haltille vaelluksen voi toteuttaa myös jalkaisin vaellusta tai hiihtoa kevyemmin: paikalliset ohjelmapalveluyrittäjät järjestävät moottorikelkkaretkiä, jotka ovat turvallinen ja elämyksellinen tapa nousta Haltille ja kokea talvisen erämaan taika.
Purnut
Käsivarren Lappiin kätkeytyy mielenkiintoisia muodostelmia, jotka kertovat alueen historiasta. Purnu-nimitystä käytetään etenkin saamelaiskulttuurin alueella, mutta säilytyskuoppaa tai -onkaloa tarkoittava purnu-sana tunnetaan myös muualla Suomessa.
Purnut ovat kivikkoon tai maahan rakennettuja kuoppia, jotka on toisinaan reunustettu suuremmilla seinämäkivillä. Purnuja on myös voitu rakentaa kasattuun kiviröykkiöön, jonka sisään on tehty säilytystila. Purnun, eli säilytyskuopan pohja on usein suorakaiteen muotoinen, pyöreä tai soikea. Rakenne on pääasiassa puolen metrin syvyinen ja halkaisijaltaan noin metrin – suurempiakin purnuja on tavattu. Utsjoen Urroaivin kivikehät ovat halkaisijaltaan metristä jopa kuuteen metriin ja syvyydeltään jopa 1,5 metriä. Enontekiön Bierfejávrin luusuassa sijaitsevan kivikehän halkaisija on neljä metriä ja se on syvyydeltään noin puoli metriä; kyseessä on todennäköisesti ollut lihansäilytyskuoppa.
Purnuja käytettiin ruoan säilytykseen 1400-luvulta aina 1900-luvulle saakka. Niiden ympärillä on tavattu kivistä muodostuneita valleja, ja purnujen sisäseinät on saatettu vuorata tuohella. Lisäksi kuopan pohjalle säilytettävien ruoka-aineiden alle on voitu laittaa muun muassa oksia eristämään liha, kala tai maitotuotteet maasta. Purnut päällystettiin tuohella, litteillä kivillä tai puulla, jonka päälle laitettiin kiviä painoksi.
Mallan luonnonpuisto
Skandien vuoriston kupeessa, Enontekiön Kilpisjärvellä levittäytyy Mallan luonnonpuisto. Kilpisjärven rannasta kohoavat Mallatunturit, ja Mallan tunturiryhmä rauhoitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1916. Alueesta tuli luonnonpuisto vuonna 1938, ja sen erityisyys kumpuaa sen nuoresta geologiasta, maan kalkkipitoisuudesta ja harvinaisesta tunturikasvistosta.
Mallan luonnonpuistoon voi tutustua kesällä merkittyjä reittejä pitkin ja talvisin hiihtämällä vapaasti. Mallatunturien yli kulkee reitti, joka vie Kilpisjärven kylästä Kolmen valtakunnan rajapyykille. Kilpisjärven seutu on Suomen tunturialuetta, jonka olosuhteet ovat arktisen karut ympäri vuoden. Vaikka Ylipärän tunturit vetoavat vaeltajiin, kalastajiin ja hiihtäjiin, vaativat ne kokemusta, eikä vasta-alkajien kannata lähteä matkaan yksin tai heikosti varustautuneena. Kilpisjärven lukuisat palveluntarjoajat mahdollistavatkin vaikuttavien elämysten kokemisen päiväretkillä.
Kitsiputous
Kitsiputous on Suomen korkein yhtenäisin vesiputousten sarja. Kitsiputoukset, toiselta nimeltään Mallan kyyneleet – tai saamelaisittain Gihcigorži – ovat pystysuorista portaista koostuva könkäiden ketju, joka sijaitsee Enontekiöllä, Kilpisjärven luoteispuolella.
Kitsiputoukset ovat osa Mallatunturin luonnonpuistoa, ja yksi alueella kulkevan Kalottireitin merkittävimpiä nähtävyyksiä. Putous saa vetensä Iso-Mallan huipulta lähtevästä Kitsijoesta, joka virtaa kohti Kilpisjärveä ja ylittää matkallaan tunturin pystysuorat etelärinteet. Joen vesimäärä on pieni, mutta tästä huolimatta se muodostaa Iso-Mallan rinteisiin yhden Suomen vaikuttavimmista vesiputouksista. Vuonna 2018 putoussarjan korkeudeksi mitattiin 118 metriä, ja ensimmäisen pystysuoran putouksen korkeus on 29 metriä. Kitsiputousta pääsee parhaiten ihailemaan patikoimalla noin viiden kilometrin matkan läheiseltä parkkipaikalta Käsivarrentien vierestä. Könkään luokse johdattaa osa Kalottireittiä, joka on hyvin merkitty sisältäen jyrkkiä nousuja ja laskuja sekä rakkakivikkoa – reittiin kannattaa varata aikaa parisen tuntia suuntaansa. Matkaa taittaessa voi nauttia huikeista tunturimaisemista ja ihailla Mallalammen ja Siilasjoen vesiä.
Hetta–Pallas-vaellus
Käsivarren Lapissa levittäytyy useita vaellusreittejä, joista Hetta–Pallas-vaellusreitti on suosituin. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston noin 50 kilometrin vaellusreitti linjattiin vuonna 1934. Reitti kulkee yli tuntureiden ja laskeutuu välillä kuruihin.
Hetta–Pallas-reitin kesäkausi jatkuu lokakuun tienoille, jolloin reitillä tapaa enää satunnaisia vaeltajia. Hetan ja Pallaksen välillä kulkee myös hiihtoreitti, joka on noin 53–60 kilometrin pituinen reitin mukaan. Talvireitti kulkee kesäreittiä matalammilla mailla läpi metsien ja soiden. Sioskurun ja Hannukurun välillä sekä Nammalakurun alueella reitillä liikutaan avotunturissa. Talvimatkailijan kannattaa huomioida, että tupien välimatkat ovat talvella pidemmät kuin kesällä.
Talvella reitin voi myös lumikenkäillä; lumikenkäilijät voivat liikkua nuolin viitoitettua kesäreittiä pitkin. Hetta–Pallas on paitsi Suomen suosituimpia, myös kauneimpia vaellusreittejä, ja vaikka avotunturin maisemat eivät pursua vehreitä metsiä, voi reitillä ihastella tuntureiden matalaa kasvillisuutta vaivaiskoivuista tunturiliekoihin.
Käsivarren Lappiin suuntaat mukavasti Hertz Autovuokraamon vuokra-autolla.