Suomen kaupunkeihin ja luontoon kätkeytyy huikeita näköalapaikkoja luonnonmuodostelmista torneihin ja vesitorneihin. Useat näkötornit tarjoavat lisäksi kahvila- ja ravintolapalveluja sekä taidetta.
Pyynikin näkötorni
Tampereella, Pyynikin asuinalueella kohoaa 26 metriä korkea punagraniittinen Pyynikin näkötorni. Tornin suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho, ja se avattiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Pyynikin näkötorni sijaitsee maailman suurimman soraharjun laella, ja sen huipulta avautuvat upeat näkymät yli Näsijärven ja Pyhäjärven aina ympäröiviin kuntiin saakka.
Pyynikin tornin juurella sijaitsee kuulu munkkikahvila, joka tarjoilee paikallista kahvia ja paikan päällä leivottuja munkkeja, jotka ovat suosittuja niin paikallisten kuin turistien keskuudessa. Pyynikin munkkikahvila on perheyritys, ja joulu- sekä juhannusaattoa lukuun ottamatta Pyynikin torni ja kahvila ovat avoinna ympäri vuoden, talvisesongin aikana iltakahdeksaan saakka.
Aulangon näkötorni
Aulangon näkötorni sijaitsee Hämeenlinnassa, Aulangonvuoren huipulla. Tornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin, ja se kohoaa 33 metriin. Tornin huipulta levittäytyvät näkymät Vanajaveden laaksoon, yhteen Suomen kansallismaisemista. Maiseman kerrotaan inspiroineen Jean Sibeliusta Finlandian säveltämisessä. 
Kuten Pyynikillä, myös Aulangon näkötornin juurella sijaitsee kahvila ja vuonna 1934 valmistunut näköalatasanne. Näköalatasanteelta avautuu näkymä Aulangonjärvelle, ja sen alapuolella on taitelija Lennart Segerstrålen samana vuonna maalaama metsästysaiheinen fresko. Tasanteen kupeesta alkavat kiviportaat vievät Aulangonvuoren jyrkänteelle. Siellä sijaitsevassa luolassa on kuvanveistäjä Robert Stigellin vuonna 1905 tekemä karhuperheveistos.
Puijon torni
Savon sydämessä Kuopiossa Puijon tornin paikalla on seisonut näköalatorneja vuodesta 1856 alkaen. Nykyinen Puijon torni sai vaikutteita Keski-Euroopan pyörivistä TV- ja näköalatorneista. Torni valmistui vuonna 1963, ja sen suunnitteli arkkitehti Seppo Ruotsalainen. Puijon torni toteutettiin uudella liukuvalutekniikalla, ja se nousee 75 metrin korkeuteen.
Puijon torni tunnetaan erityisesti sen pyörivästä torniravintolasta, joka tarjoaa vierailijoille panoramanäköalan pyörähtäen ympäri 360 astetta tunnissa. Tornin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee matkamuistomyymälä, toisessa kerroksessa torniravintola ja kolmannessa kerroksessa tornikahvila. Sekä torniravintola että -kahvila ammentavat Savon lähituottajien ja luonnon raaka-aineista, ja tornin huipulta neljännen kerroksen näköalatasanteelta avautuvat näkymät yli kumpuilevan maaston ja Kallaveden järvimaiseman.
Naisvuoren näkötorni
Naisvuoren vesitornin historia kumpuaa Mikkelin kaupungin vesijohtojärjestelmän kehittämisestä vuonna 1911. Vesijohtojärjestelmän osaksi rakennettiin Suomen ensimmäinen teräsbetonirakennus, joka oli arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema vesitorni. Vesisäiliön ohella Naisvuoren torni toimi sekä palo- että näkötornina.
Naisvuoren vesitorni poistui vesihuoltokäytöstä vuonna 1953, jonka jälkeen torni on toiminut ainoastaan näkötornina. Tornin yläkerroksesta levittäytyvät näkymät yli Mikkelin kaupungin ja Saimaan. Tornin rakentamisen yhteydessä sen pohjakerrokseen suunniteltiin keittiö, ja sen reunaan katoksellinen paviljonkihuone. Nykyisin paikalla palvelee Naisvuoren kahvila, joka on erityisen tunnettu suolaisista ja makeista vohveleistaan.
Haukkavuoren näkötorni
Haukkavuoren näkötorni sijaitsee Kotkansaaren korkeimmalla paikalla. Näkötorni edustaa jugendtyyliä ja klassismia, ja sen huippu kohoaa noin 72 metriin merenpinnasta. Jos torniin kiipeää kirkkaalla säällä, voi pohjoisessa nähdä Kouvolan keskustaan 47 kilometrin päähän. Etelässä Suomenlahdella puolestaan siintää Suursaari noin 40 kilometrin päässä. Pilvisemmälläkin säällä tornista avautuvat maisemat yli Kotkan ja itäisen Suomenlahden.
Haukkavuoren näkötorni toimi alun perin vesitornina. Toisen maailmansodan aikana lotat valvoivat sen huipulta ilmatilaa. Torni muutettiin näkötorniksi 1960-luvulla, ja sen entisessä vesisäiliössä voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin.
Valtavaaran näköalapaikat
Luonnossa liikkumisesta nauttiville Valtavaara tarjoaa huikeita maisemia ja näköalapaikkoja. Valtavaara sijaitsee Rukatunturin koillispuolella ja kuuluu Kuusamon korkeimpiin vaaroihin. Monimuotoiselta alueelta löytyy hienoja näköaloja, karaistuneita tunturikasveja, useita eri lintulajeja ja talvisin kuvankauniita tykkykuusikoita.
Valtavaara sopii sekä kesä- että talviretkeilyyn. Retkeilijöiden ja vaeltajien suosima Karhunkierros kulkee Valtavaaran kautta, mutta alueella on myös rengasreitti, joka sopii päiväretkeilyyn. Talvella Valtavaaran alueella levittäytyy hyvin hoidettu latuverkosto, jota pitkin on mahdollista suksia näköaloja ihailemaan.
Suomen näköalapaikat tavoitat kätevästi vuokraamalla auton Hertziltä. Tutustu kattavaan vuokra-autovalikoimaamme ja lähde kohti ikimuistoisia seikkailuja.