Suomalainen perinneruoka on tunnetusti vaatimattomista raaka-aineista valmistettua, mutta maukasta. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on vaikuttanut vahvasti Suomen sijainti idän ja lännen välissä. Myös ilmasto ja väestönrakenne ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa on laitettu melko arkista, mutta kuitenkin energiapitoista ruokaa.
Ruoan vähyys ja epävarmuus raaka-aineiden saannista ovat leimanneet suomalaista ruokakulttuuria vielä pari sukupolvea sitten. Suomen syrjäinen sijainti on myös aiheuttanut sen, että kansainväliset trendit ja raaka-aineet eivät ole löytäneet tietään Suomeen, kuin vasta viime vuosikymmenten aikana.
Suomalainen ruoka herättää muistojaSuomessa käytetään perinteisesti paljon erilaisia maitotuotteita ja leipää, etenkin ruisleipää. Erilaisia mausteita suomalaisissa ruoissa on perinteisesti käytetty niukasti, suolan toimiessa usein ainoana mausteena.
Tunnettuja, perinteisiä suomalaisia perinneruokia ovat esimerkiksi karjalanpiirakat ja karjalanpaisti, keitetyt perunat, ruisleipä, kaurapuuro, hernekeitto, leipäjuusto, mämmi ja poronkäristys.
Varsinaisten suomalaisten perinneruokien lisäksi Suomesta löytyy monia niin kutsuttuja arkiruokaklassikoita kuten makaronilaatikko, lihapullat, hernekeitto, kaalikääryleet ja lohikeitto. Myös makeita suosikkeja löytyy useita: vispipuuro, pannukakku, runebergin tortut, mustikkapiirakka ja korvapuustit kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen ruokakulttuuriin.
Suomalainen perinneruoka herättää monissa meissä vahvoja muistoja: äidin paistamat letut tuovat lapsuusmuistot mieleen ja kukaan ei osaa pyöritellä yhtä täydellisiä ja maukkaita lihapullia, kuin oma mummo.
Suomalaisille ruoan kotimaisuus sekä puhtaat, luonnolliset raaka-aineet ja eettisyys ovat tärkeitä asioita. Suomalaisen ruoan arvostus on vahvassa nousussa, ja viime vuosina esimerkiksi sienestyksen ja marjastuksen suosio on ollut nousussa.
Suomessa on viime vuosina yhä vahvemmin herätty siihen, että suomalaisella ruoalla on myös vientipotentiaalia. Erityistä vientipotentiaalia tällä hetkellä nähdään funktionaalisissa ja terveyttä edistävissä tuotteissa: erilaiset laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet, marjajalosteet ja innovatiiviset maitotuotteet ovat herättäneet paljon kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla.
Suomalainen ruoka - eri maakunnilla on omat perinneherkkunsa
Eri maakunnilla on erilaisia, omia perinneruokia, ja eroja on löydettävissä myös idän ja lännen välillä. Ennen voimakkainakin näkyneet erot ovat pikkuhiljaa tasoittuneet, mutta tietyt herkut kuuluvat silti olennaisena osana juuri tietyn alueen ruokakulttuuriin.
Erilaisiin perinneruokiin kannattaakin tutustua Suomen matkailun lomassa. Esimerkiksi kesäloman mökki- ja mummolareissuihin on helppoa yhdistää makumatkailu Suomessa. Lähde Hertzin matkassa suomalaisten perinneruokien syntysijoille - esittelemme nyt kymmenen tuttua ja ehkä tuntemattomampaa perinneherkkua.
1. Karjalanpiirakka
Karjalanpiirakka on ehkä tunnetuin suomalainen perinneruoka, joka itseasiassa lasketaan leivonnaisiin. Karjalanpiirakka sai vuonna 2003 EU:n komission nimisuojan, ja karjalanpiirakka-nimeä voidaan käyttää vain, jos piirakka on valmistettu rekisteröityä valmistusmenetelmää noudattaen.
Kuoritaikina syntyy vedestä, suolasta ja jauhoista. Perinteinen jauho on ruisjauho, mutta nykyään taikinaan lisätään usein myös vehnäjauhoja ja pieni loraus öljyä. Piirakkakaulimella eli ”pulikalla” taikinapalat kaulitaan ohuiksi ympyröiksi/soikioiksi. Täyte eli sydän levitetään kuoren päälle, jonka jälkeen piirakka rypytetään ja paistetaan korkeassa lämpötilassa. Piirakat voidellaan voisulalla tai voi-maitoseoksella heti paiston jälkeen.
Karjalanpiirakoiden täyte eli sydän on useimmiten riisipuuroa, mutta täytteenä voidaan käyttää esimerkiksi ohrapuuroa, perunasosetta tai kasviksia.
Karjalanpiirakat ovat nimensä mukaisesti kotoisin karjalasta, mutta nykyisin karjalanpiirakat kuuluvat ehdottomiin perinneruokasuosikkeihin myös muualla Suomessa.
2. Poronkäristys
Poronkäristys on tunnetuin lappilainen ruokalaji, joka on herättänyt ajoittain myös kansainvälistä huomiota. Poronkäristykseen käytetään poron selkää tai paistia, ja käristystä varten liha leikataan ohuiksi suikaleiksi. Helpoiten tämä onnistuu, kun liha on kohmeista.
Poron liha on tummaa ja vähärasvaista, joten poronkäristys paistetaan (tai käristetään) runsaassa rasvassa. Perinteisesti paistamiseen käytettiin poron talia, mutta käristyksen voi paistaa myös silavassa, voissa tai kasvirasvassa. Paistamisen jälkeen käristys haudutetaan tilkassa vettä tai olutta. Mausteeksi riittävät pippuri ja suola.
Perinteisin tapa syödä poronkäristystä on perunasoseen ja puolukkasurvoksen tai karpaloiden kera. Poronkäristys kuuluu olennaisena osana kaikkien lappilaista ruokaa tarjoavien ravintoloiden ruokalistoille ympäri Suomen, mutta autenttisimman käristyskokemuksen saa luonnollisesti Lapissa.
3. Sultsina
Sultsina on karjalainen leivonnainen, jonka kuori tehdään nostattamattomasta ruistaikinasta, samoin kuten karjalanpiirakoissa.
Taikina kaulitaan ohuen ohuiksi pyöreiksi levyiksi, ja paistetaan molemmilta puolilta korkeassa lämpötilassa. Kuoret voidellaan toiselta puolelta ja kasataan pinoksi liinan alle, jossa ne pysyvät pehmeinä.
Täyte lisätään vasta juuri ennen syömistä. Täytteenä on ohra-, riisi- tai mannapuuroa, joka levitetään kuoren voitelemattoman puolen keskiosaan. Sultsinan reunat käännetään vastakkain täytteen päälle ja sitten vielä kaksin kerroin. Lopputuloksena on suljettu käärö, joka syödään sormin.
Sultsinoita myydään esimerkiksi Joensuussa kauppahallissa sekä torilla, ja myös joissakin alueen ruokakaupoissa.
4. Särä
Särä on eteläkarjalalainen perinneruoka, joka valmistuu leivinuunissa lampaasta ja perunasta. Nimensä särä on saanut koivupuisesta puukaukalosta, särästä, jossa se perinteen mukaan valmistetaan. Perinteisesti särää on nautittu syksyisin lampaiden teurastuksen jälkeen.
Vuonna 1972 Lemin särä valittiin yhdeksi Suomen Seitsemästä matkailuihmeestä Suomen Kotiseutuliiton, Suomen Matkailuliiton ja Finnairin järjestämässä kilpailussa.
Perimätiedon mukaan särää on valmistettu Suomessa jo tuhat vuotta, ja ennen perunan saapumista Eurooppaan on särässä käytetty jotain muuta. Tieto särän alkuperäisestä koostumuksesta ei ole kuitenkaan säilynyt tähän päivään saakka.
Liha kypsennetään ja kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lihan joukkoon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita. Särän paistamiseen tarvitaan aikaa useita tunteja, ja lihaa tulee varata reilusti ruokailijoita kohden, jopa 700 grammaa. Särää kuuluu myös syödä hitaasti nautiskellen, ja sen kanssa tarjotaan tyypillisesti ohrarieskaa, kotikaljaa ja vettä.
Lemin kunta on erityisen tunnettu särästä, ja aitoa särää pääseekin helpoiten maistelemaan Lemin ravintoloissa. Lappeenrannan kauppahallista saa särään tarvittavia säräperunoita, lihaa, paistolientä ja rieskaa, joiden avulla säräaterian voi loihtia kotona.
5. Leipäjuusto
Leipäjuusto on perinteisesti Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla valmistettu paistettu tuorejuusto. Kuumennettuun maitoon lisätään juoksutinta, joka erottaa valkuaismassan herasta. Syntynyt massa muotoillaan litteäksi kiekoksi. Juusto paistetaan, ja sen pinnalle muodostuu ruskeita pilkkuja.
Perinteisesti leipäjuustoa on valmistettu kesäisin ja syksyisin, kun maitoa on ollut runsaasti saatavilla. Leipäjuusto säilyy hyvin, ja sitä on kuivattu ja säilötty jopa vuosia. Kuiva, kivikova leipäjuusto saatiin pehmenemään uudelleen lämmitettäessä.
Leipäjuusto on juhlaruokaa, ja sitä tarjottiin perinteisesti vinoneliön muotoisina paloina kahvin kanssa. Nykyisin leipäjuustoa tarjotaan jälkiruoaksi lakkahillon ja joskus kerman kanssa.
6. Mämmi
Mämmi on makea perinneruoka, joka leimautuu vahvasti pääsiäiseen. Mämmi on imellytettyä puuroa, joka valmistetaan pääosin vedestä, ruismaltaasta ja ruisjauhosta. Joissakin resepteissä on lisäksi siirappia ja pomeranssinkuorta tai hillottua appelsiininkuorta.
Täysin imelä mallaspitoinen mämmi oli alun perin länsisuomalainen ruoka. Muualla maassa mämmi oli pitkään hapanimelää. Makea, imellytetty pääsiäismämmi tuli tunnetuksi koko Suomessa 1930-luvun jälkeen.
Perinteisesti mämmi tarjoillaan tuohesta valmistetusta tarjoiluastiasta, jota kutsutaan tuokkoseksi tai ropposeksi.
7. Rönttönen
Rönttönen on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Marjana rönttösissä käytetään tyypillisimmin mustikka tai puolukkaa. Perinteisen ”Kainuun rönttösen” täytteenä on aina puolukalla maustettu, imelletty peruna.
Pyöreäksi muotoillun tai leikatun taikinakuoren reunat rypytetään, ja piirakan keskelle levitetään täyte. Piirakka paistetaan uunissa korkeassa lämpötilassa. Rönttönen muistuttaa ulkonäöltään hieman karjalanpiirakkaa, mutta täytteen osuus on rönttösessä isompi.
Rönttöselle myönnettiin vuonna 2008 Euroopan unionin nimisuoja nimellä ”Kainuun rönttönen”.
8. Mustamakkara
Mustamakkara on Tampereen ylpeys ja yksi tunnetuimpia suomalaisia perinneruokia. Erilaisia verimakkaroita on valmistettu Euroopassa jo antiikin ajoista, ja Suomessakin jo 1500-luvulta alkaen. Alun perin mustamakkaran nimi oli ”kuuma sian verimakkara”, mutta nimestä luovuttiin 1980-luvulla. Makkara nimettiin uudelleen mustamakkaraksi, ja makkaran suosio lähti nousuun.
Mustamakkara valmistetaan perinteisesti lihasta, verestä, kamarasta sekä ryyneistä tai jauhoista. Aineet sekoitetaan massaksi, ja valmis massa työnnetään suoliin. Ennen makkarat usein keitettiin padassa, mutta nykyisin mustamakkara kypsennetään useimmiten paistamalla. Mustamakkaraa syödään perinteisesti puolukkahillon ja kylmän maidon kera.
Mustamakkaraa saa ympäri Suomen, mutta autenttisimman makkarakokemuksen saa Tampereella mieluiten ulkona torilla syötynä. Mustamakkara tuodaan Tampereen torien kioskeihin kuumana suoraan tehtaalta. Talvisin makkarat syödään usein sisällä Kauppahallissa.
9. Kalakukko
Kalakukko on suomalainen, tarkemmin savolainen perinneruoka. Sana kukko on taikinakuorisen paistoksen nimitys monissa eri Suomen murteissa. Kalakukko on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinnetuotteeksi vuonna 2002.
Kalakukko muodostuu ruiskuoresta, jonka sisälle laitetaan kalaa (muikkua tai ahventa) ja sian kylkeä. Kalakukkoa paistetaan uunissa, mieluiten leivinuunissa, ja sen paisto kestää 5–7 tuntia. Kalakukon voi nauttia lämpimänä tai kylmänä, ja perinteisesti kalakukon kuoren päälle sipaistaan voita.
Kalakukko yhdistyy monien mielessä erityisesti Kuopioon, mutta se on suosittua myös Savon ulkopuolella. Kalakukolle läheistä sukua on pohjoiskarjalalainen lanttukukko, jossa täytteeseen laitetaan kalan tilalle lanttua.
10. Rieska
Rieska on ohutta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta. Rieskaa voi tehdä ohrasta, kaurasta tai perunasta. Sitkon saamiseksi taikinaan lisätään myös vehnää.
Eri maakunnissa rieskoja tehdään eri raaka-aineista, ja monet pitävät oman alueensa rieskaa juuri oikeana. Rieskan koostumus ja ulkonäkö vaihteleekin paksusta hiivaleivästä aina ohuen ohueeseen tortillaa muistuttavaan leipään.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa leivotaan litteää, vaaleaa ohrarieskaa - tosin Lapissa rieska leivotaan hieman paksummaksi. Eteläisemmässä Suomessa rieska ei ole litteä, ja esimerkiksi Satakunnassa rieskalla tarkoitetaan limpun mallista pulleaa leipää.
Reissu suomalaisten perinneruokien parissa tarjoaa maukkaan tavan tutustua Suomen ja mahdollisesti myös oman perheen ja suvun historiaan. Uudella ja laadukkaalla vuokra-autolla makumatka taittuu kätevästi isommankin kaveriporukan tai perheen kanssa.