Vaikuttavat ja kauniit maisemat ovat olleet osa suomalaista identiteettiä vuosisatojen ajan. Vuonna 1992 Suomessa nimettiin 27 kansallismaisemaa. Kokosimme alle niistä tunnetuimmat.
Kolin kansallismaisema
Kolin kansallispuisto on Suomen tunnetuin kansallismaisema. Kolin jylhien vaarojen laelta avautuu upea maisema ikiaikaisine metsineen. Koli on vedonnut useisiin taitelijoihin; Jean Sibelius teki häämatkansa kolille, kuten myös Juhani Aho taiteilijavaimonsa Jenny Soldan-Brofeltin kanssa.
Kolin huiput ovat Suomen eteläisimmät tykkylunta keräävät lakialueet. Ukko-kolin huippu kurkottaa 374 metriin, ja sieltä voi ihailla Pielisjärvelle avautuvaa kansallismaisemaa. Akka-kolilta voi puolestaan nauttia Kolinselän järvimaisemista sekä eteläisestä, näköaloistaan tunnetusta Vesivaarasta.
Kolin helmiin kuuluvat lisäksi ahot, jotka periytyvät vanhan maatalouden ajalta. Muun muassa Mäkränaho, Purlanaho ja Ikolanaho tarjoavat huikeaa kukkaloistoa. Vaarametsien siimekseen kätkeytyy kauniita ahoja, kuten Vaaralanaho, Turusenautio sekä Ylä- ja Ala-Murhi. Alueelta löytyy myös vanhan asutuksen jälkiä, kuten kivijalkoja ja nauriskuoppia. Ipatin rinteessä, Kaskenkierros-nimisen reitin varrella voit lumoutua vanhasta kuusi- ja haapametsästä, jota ei ole leikattu yli vuosisataan.
Punkaharjun kansallismaisema
Punkaharjun luonnonkauniit maisemat ovat vetäneet kansainvälisiä matkailijoita jo yli kahdensadan vuoden ajan. Paikka on maailman vanhimpia luonnonsuojelualueita, ja sen harjut syntyivät jääkauden loppuvaiheessa jäätikön pohjalle muodostuneisiin sulamisvesialtaisiin. Jääkauden merkkejä ovat myös jäätikön rantakallioihin tekemät uurteet ja siirtolohkareet, jotka jäätikön mukana kulkeutuivat paikoilleen mahdollisesti pitkienkin matkojen takaa.
Harju tarjosi aikanaan luontaisen kulkureitin vesistöjen poikki. Venäläiset rakensivat ensimmäisen maantien harjulle 1700-luvulla; Punkaharjun kautta kulki yhteys Savonlinnasta Viipuriin. Tie on sittemmin päällystetty, mutta pätkä alkuperäistä tietä levittäytyy Valtionhotellin eteläpuolella. Vuonna 1845 valmistunut Punkaharjun Valtionhotelli on Suomen vanhin toimiva majoitusliike, joka rakennettiin aikanaan metsänvartijan asumukseksi.
Punkaharjun harjualueen läpi kiemurtelee Punkaharjun maisematie, joka on yksi Suomen kauneimpia teitä. Harjun korkein kohta on 25 metriä järven pinnan yläpuolella, ja sitä kutsutaan Runebergin kummuksi. Kansallisrunoilijan kunniaksi kummulle on pystytetty 3,5 metriä korkea kivipaasi, jonka kyljessä on heinäkuun viides päivä -runon säe.
Saaristomeren kansallismaisema
Saaristomeri muodostuu 40 000 saaresta, ja se on kooltaan Euroopan laajin saaristoalue. Saaristomeren kansallismaisemaan kuuluvat sileät kalliot, tyrskyävä meri ja tuhannet saaret, joista moni on avoinna yleisölle. Osaan saarista pääsee järjestetyin kuljetuksin.
Yksi kiehtovimmista saarista, Örön saari, avautui yleisölle puolustusvoimilta vuonna 2017. Örön saarella voi kokea ainutlaatuisen luonnon, ja paikka on aarreaitta kasvi-, lintu- ja perhosharrastajille – saarelta löytyy lajeja, joita ei muualta löydä. Keskellä saarta levittäytyy keto, jolla kasvaa harvinaisia kasveja, jotka houkuttelevat harvinaisia perhosia. Kedolta onkin löydetty 50 uhanalaista perhoslajia.
Kemiönsaaren kunnassa, Paraisten kaupungissa sijaitseva Saaristomeren kansallispuisto levittäytyy noin 500 neliökilometrin alueella. Kansallispuiston maisemaa rytmittävät kallioluodoista, metsäisistä saarista ja suurista selkävesistä koostuvat saaristot. Puiston saariin voi tutustua luontopoluilla, ja vesillä liikutaan joko omalla veneellä, venematkalla tai saariston yhteysaluksilla.
Heinäveden reitti
Vesi hallitsee useita suomalaisia kansallismaisemia, ja Heinäveden reittiä pidetään yhtenä kauneimmista kansallismaisemista. Heinäveden vesireitin kanavien rakentaminen alkoi 1890-luvulla, ja reitti johtaa Kuopion Suvasvedeltä Saimaahan kuuluvaan Haukiveteen. Suvasvesi–Haukivesi-reitillä sijaitsee muun muassa Koloveden kansallispuisto, jossa voi meloa sekä patikoida Nahkiaissalon ja Mäntysalon reitit. Reitin maisemaa hallitsevat kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja kuusi vanhaa sulkukanavaa.
Heinäveden reitti on ollut niin suomalaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden suosiossa. 1900-luvun alkupuoli aina 1930-luvulle saakka oli reitin kulta-aikaa, jolloin höyrylaivat risteilivät reitin vesillä tiuhaan. Reitin varrella sijaitsi huviloita, joita pitivät muun muassa runoilija Eino Leino, Savonlinnan oopperajuhlien perustaja Aino Ackté ja kirjailija Juhani Aho.
Merellinen Helsinki
Merellinen Helsinki -kansallismaisema kattaa näkymät Helsingin Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä. Kulttuurimaiseman luovat Carl Ludvig Engelin rakennukset, J.A. Ehrenströmin asemakaava sekä Suomenlinnan saaret ja Kustaanmiekka.
Upeita saarikohteita ovat muun muassa Harakan saari, josta avautuvat avarat merinäköalat ja Vallisaari, joka on luontoparatiisi parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Vallisaaren historia juontaa juurensa Kustaa Vaasan aikaan, 1500-luvulle, ja saaressa sijaitsivat aikanaan kaupungin ensimmäiset linnoituslaitteet. Nykyisin Vallisaaressa voi nauttia historian havinasta vanhojen linnoitusten muurien lomassa sekä kauniista luonnosta; saaresta löytyy yli 430 kasvilajia. Alue on ainutlaatuinen, koska missään muualla ei tavata vastaavaa kasvimäärää yhtä pienellä alueella.
Suomen kansallismaisemat tavoitat kätevästi ja mukavasti sopivalla vuokra-autolla.