Suomi on täynnä kymmeniä kauniita kartanoita, joihin kätkeytyy hotelleja, huippuravintoloita, kylpylöitä ja upeita puutarhoja. Suomen kartanot on rakennettu pääasiassa Ruotsin vallan aikana. Valitsimme esittelyyn viisi huikeaa kartanoa eri puolilta Suomea.
Haikon kartano
Historiallinen Haikon kartano sijaitsee Porvoossa, noin 30 kilometrin päässä Helsingistä. Nykyinen kartanorakennus valmistui vuonna 1913, mutta Haikon kartanon historia kumpuaa 1300-luvulta. Vuonna 1362 kartano kuului Viipurin dominikaaniluostarille, jonka jälkeen Stenbockin suku omisti kartanon seuraavat 400 vuotta. 1800-luvun lopulla kartano myytiin Sebastian von Etterille, joka palveli Venäjän keisari Aleksanteri II:n armeijassa. Kartanossa elettiin loiston aikoja, ja vieraina oli muun muassa Venäjän keisarisuvun jäseniä, Mannerheim, Runeberg ja Edelfelt – Edelfelt ihastui Haikon kartanoon ja palasikin joka vuosi Pariisista kartanoon, jossa hän maalasi merkittäviä töitään.
Kartano kärsi vuosisatojen aikana useista tulipaloista, ja viimeisin rakennus on professori Armas Lingrenin piirtämä. Haikon kartano avautui vuonna 1966 Suomen ensimmäisenä kartanohotellina. Kylpylähotelli puolestaan valmistui vuonna 1974; Kartanopuiston kupeessa sijaitseva kylpylähotelli majoittaa jopa 400 vierasta, ja sieltä löytyy kylpylän lisäksi sekä bistro että cafe. Kartanoromantiikkaa pursuava kartanohotelli puolestaan omaa kolme upeaa sviittiä, viisi ylellistä Imperial-huonetta ja 18 kaunista Classic-huonetta. Huoneet ovat yksilöllisesti sisustettuja – osa aidoin antiikkihuonekaluin. Haikon kartanolla on vuosisatoja pitkät juhlaperinteet, ja kartano onkin suosittu erilaisiin juhliin erityisesti kesäaikaan.
Mustion linna
Raaseporin kaupungissa, pienen Mustion kylän kupeessa kohoaa Mustion linna, joka on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Kartano toimii nykyisin museona, jossa järjestetään opastettuja kierroksia sekä hotellina huikeine ravintoloineen.
Mustion linna rakennettiin vuosina 1783–1792. Rakennuksen tyyli edustaa siirtymää rokokoosta uusklassismiin, sisustus on puolestaan kustavilaistyylinen. Mustion linnan toisen kerroksen Kuninkaan huone on majoittanut muun muassa Kuningas Kustaa III:n ja Venäjän tsaarit Aleksanteri I:n ja Aleksanteri II:n. Kartano eli loistokkainta aikaansa 1900-luvun alussa, jolloin Mustion linnan omisti Hjalmar Linden; Lindenin vieraita olivat muun muassa Jean Sibelius ja Louis Sparre.
Mustion linnaa ympäröi englantilaistyylinen puisto, jonka huvimajat, kiemurtelevat polut, romanttiset sillat ja patsaat huokuvat menneiden aikojen tunnelmaa. Mustion linnan hotelliin kuuluu viisi rakennusta; 1800-luvulla rakennettu, Edelfeltin suunnittelema, elegantti rakennus Edelfelt, punainen tuparakennus Paanutalo sekä Iso- ja Pikkutupa ja vanhaan muuntajaan rakennettu kaksikerroksinen sviitti Merliinin torni. Mustion linnan ravintola Linnankrouvi tarjoaa gourmetruokaa ammentaen paikallisista ja lähituotetuista raaka-aineista.
Tertin kartano
Järvi-Suomen sydämeen Mikkeliin kätkeytyy Tertin kartano, joka on aito sukukartano ja kartanotalous. Kartanon pihapiiristä löytyvät kartanoravintola, herkkupuoti, kahvila ja tunnelmallinen kartanohotelli. Pihapiirissä levittäytyy myös luomumetsä ja avautuu uimaranta soutuveneineen.
Tertin kartanon historia ulottuu 1500-luvulle; paikan nimi oli tuolloin Hintsalan rustholli. 1500-luvulta 1800-luvun puoliväliin kartanossa elettiin rusthollikauden aikaa. Tertin kartanon omistajina ja isäntinä oli säätyläisiä, kuten Henrik von Brandenburg. Vuodesta 1894 kartano on ollut Pylkkästen perheen omistuksessa. Ratsutilalla on ollut sotilaallinen perinne; perheen poikia on osallistunut sotiin vuosisatojen varrella. Mikkelin pommituksien jälkeen Tertissa majoittui tykistönkomentaja Svanström esikuntineen, ja jatkosodan aikana päämajan intendentti kenraali Gustafson esikuntineen oli sijoitettuna kartanoon. Sotien jälkeen Tertti toimi lypsykarjatilana ja paikalla oli myös jalostuslampola. 1970-luvulta alkaen tilalla on keskitytty turismiin ja erikoisviljelyyn; monet kartanoravintolan vihannekset ja yrtit tulevatkin omasta
Kuokkalan kartano
Vuonna 1904 valmistunut, arkkitehti Vivi Lönnin suunnittelema Kuokkalan kartano kuuluu pihapiirinsä kanssa Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kauppaneuvos Julius Johnson omisti alueella Kuokkalan sahan, jonka kupeeseen hän rakennutti kartanorakennuksen perheen asuintaloksi. Kuokkalan kartano edustaa jugend-tyyliä. Asuinrakennusajan jälkeen vuosina 1948–1967 kartano toimi Jyväskylän maalaiskunnan synnytyssairaalana.
Kartano avautui uudelleen vuonna 2021, ja siellä sijaitsee tasokas Kuokkalan kartanon ravintola. Ravintola keskittyy kausiin sekä laatuun ja ammentaa muun muassa paikallisista järvikaloista, marjoista ja sienistä sekä kotimaisesta riistasta – ja tarjolla on niin brunssia, lounasta kuin illallista. Seudun aikanaan suurin maanviljelystila pitää sisällään myös tallin, joka on entisöity sauna- ja kokoustilaksi. Ja mikäli viinikulttuuri kiinnostaa, voi kartanon ravintolassa tai tallissa nauttia viinitastingistä etukäteisvarauksella.
Mukkulan kartano
Lahdessa sijaitsevan Mukkulan kartanon monipuoliseen historiaan kuuluu niin vaatimattomia katoajan kausia kuin loistokkaita hetkiä. Kartanon tarina alkaa 1400-luvun puolivälistä, ja se on toiminut muun muassa sotilassairaalan verovapaana rälssitilana. Mukkulan kartano koki suuren uudistuksen 1700-luvulla, kun se uusittiin Ruotsin armeijan upseerin virkatalon asusta. Todellinen kukoistus tapahtui 1700-luvun lopulla kapteeni Arnd Johan von Hausenin aikana, jolloin siitä kohosi juhlallinen keisarityylin edustaja.
Vuonna 1959 Mukkulasta tuli Lahden kaupungin matkailun ja vapaa-ajan keskus. Vuonna 2015 kartanon historiassa tapahtui jälleen käänne: Vanajanlinna Group avasi kartanorakennuksessa perinteitä kunnioittaen toteutetun, nykypäivään tyylitellyn kartanohotellin. Hotellissa on 17 upeaa huonetta, ja kartanon ravintolassa voi nauttia paikallisten tuottajien sesonkien antimia.
Suomen kartanot voi ottaa kohteeksi tutustumalla niihin kätevästi Hertzin vuokra-autolla.