Historian havinaa, modernia taidetta, lumoavaa linnaelämää – Suomen museot tarjoavat sekä tietoa että elämyksiä.Suomen museot kattavat niin kotimaan, Pohjoismaiden kuin maailman ja luonnon sekä viihteen historiaa. Esittelemme alla Suomen tunnetuimpia museoita.
Amos Rex
Helsingin Lasipalatsin funkkisrakennukseen kätkeytyy yksi maamme kiinnostavimmista museoista: Amos Rex. Kokeelliseen nykytaiteeseen keskittyvän museon sisäänkäynti ja museo-shop sijaitsevat katutasossa. Itse museo levittäytyy vuonna 2018 avautuneessa maanalaisessa osassa, jonka kattoikkunoista voi ihailla kiinnostavia yksityiskohtia kuten aukion keskellä sijaitsevaa piippua ja rappusia, jotka eivät näytä johtavan minnekään. Kattorakenteet, eli Amos Rexin kummut, ovat osa Helsingin uutta kaupunkimaisemaa.
Amos Rexin nimi kunnioittaa taidemesenaatti ja liikemies Amos Andersonia, jonka perustama yhdistys Föreningen Konstsamfundet perusti Amos Rexin museon vuonna 2018.
Amos Rexin Konstsamfundetin kokoelma on yksi Suomen laajimmista yksityisistä taidekokoelmista;kokoelma kattaa 7000 taideteosta, joista suurin osa on maalauksia, veistoksia, piirustuksia, grafiikkaa ja valokuvia. Kokoelmassaon myös huonekaluja ja muita esineitä Andersonin kodista. Kokoelma kattaa pääasiassa suomalaista 1900-luvun modernia taidetta.Amos Rex -museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Talvikaudella helmikuun 25. päivään saakka Amos Rexissä voi nauttia japanilaisen säveltäjän ja taiteilijan Ryoji Ikedan näyttelystä. Ikeda rakentaa valosta, äänestä sekä fyysisistä ilmiöistä että matemaattisista huomioista audiovisuaalisia installaatioita, joihin katsoja lähes uppoaa sisään. Kyseessä on poikkeuksellinen mahdollisuus – näyttely on Ikedan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa.
Kiasma
Helsingin Pääpostirakennuksen vieressä kohoava nykytaiteen museo Kiasma on osa Suomen Kansallisgalleriaa yhdessä Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kiasma järjestää näyttelyjä, esityksiä ja tapahtumia, jonka lisäksi museossa sijaitsee nykytaiteeseen erikoistunut Kiasma-kirjasto ja Kiasma-teatteri, elävän nykytaiteen näyttämö. Museo paitsi esittää nykytaidetta, myös kerää ja tallentaa sitä – Kiasman kokoelmiin kuuluu tällä hetkellä 8800 teosta lähes 1000 taiteilijalta.
Kiasman näyttelyt vaihtuvat kausittain, ja tällä hetkellä esillä ovat Ars Fennica- ja Dineo Seshee Raisibe Bopapen näyttelyt. Tammikuun loppupuolelle jatkuva Ars Fennica -näyttely esittelee Suomen merkittävimmän kuvataidepalkinnon ehdokkaat, jotka ovat Henni Alftan, Tuomas A. Laitinen, Lap-See Lam, Camille Norment ja Emilija Škarnuly – liettualainen taiteilija Škarnuly voitti Ars Fennica 2023 -palkinnon.Eteläafrikkalaisen Dineo Seshee Raisibe Bopapen Kiasmaan suunnittelema näyttelykokonaisuus muuttaa museon maisemaksi; Bopape käyttää teoksissaan luonnonmateriaaleja, kuten savea, multaa, tuhkaa ja kasveja, joista hän luo paikkasidonnaisia installaatioita. Arkiset materiaalit sisältävät runsaasti symboliikkaa ja viittaavat muun muassa historiaan sekä maantieteellisiin paikkoihin. Bopapen työssä maa-aines on tärkeä materiaali – perinteisen eteläafrikkalaisen käsityksen mukaan esimerkiksi kivien mineraalit kantavat muistoja ja ikiaikaista tietoa mukanaan. Bopape hyödyntää näyttelyssään myös videota, ääntä ja neonvaloja.
Ateneum
Suomen tunnetuimman taidemuseon Ateneumin kokoelmaan kuuluu lähes 30 000 kansallisaarretta 1700-luvulta moderniin aikaan. Itse Ateneumin rakennus on vierailun arvoinen; sen suunnitteli Theodor Höijer, ja rakennuksen vihkiäisiä vietettiin vuonna 1887. Ateneum-rakennuksessa toimivat aluksi sekä Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja piirustuskoulu että Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat ja koulu.
Ateneumissa on sekä pysyviä kokoelmia että vaihtuvia näyttelyjä. Kokoelmanäyttely Ajan kysymys valottaa nykyhetken suuria kysymyksiä kuvataiteen peilin avulla. Ajan kysymys -kokoelman teemoja ovat Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä ja Taiteen vallassa. Ateneumin kauden kokoelmanäyttelyt ovat Hugo Simbergin valokuvat ja taide- sekä Väriä ja valoa – impressionismin perintö -näyttelyt. Hugo Simbergin näyttelyssä esillä on taiteilijan valokuvia, grafiikkaa ja maalauksia rinta rinnan, ja yhden salin näyttely juhlistaa merkittävää suomalaista taiteilijaa, jonka syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Väriä ja valoa – impressionismin perintö puolestaan esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta vuosina 1860–1916. Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet, kuten Claude Monet, Auguste Renoir, Camille Pissarro ja Alfred Sisley, suomalaisen väritaiteen kukoistuskauteen.
Luonnontieteellinen museo
Helsingin Etu-Töölössä sijaitsee Luonnontieteellinen museo, joka on osa luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta. Luomuksen kattavat kokoelmat on kerätty yli 300 vuoden aikana, ja keskusmuseo kartuttaa, säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia – sen kokoelmissa onkin yli 13 miljoonaa eläin- kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytettä.
Luonnontieteellisessä museossa on viisi pysyvää näyttelyä: Suomen luonto, Maailman luonto, Elämän historia, Luut kertovat ja Muutosta ilmassa. Kauden vaihtuvat näyttelyt ovat Korvaamattomat — näkymiä maailman avainlajeihin, Juhlat metsässä ja Vuoden luontokuvat. Korvaamattomat — näkymiä maailman avainlajeihin on kuvittaja Janne Torisevan ja kirjailija Juha Kauppisen näyttely, joka esittelee huikein kuvituksin ja kertomuksin maapallon ekosysteemien keskeisinä pidettyjä lajeja ja niiden ihmeellisiä suhteita muihin eliölajeihin. Juhlat metsässä -näyttely on 100-vuotiaan museon juhlanäyttely, joka kertoo museon toiminnasta vuosikymmenten varrella. Näyttely keskittyy tärkeisiin aiheisiin, kuten hyönteistutkimukseen, lintu- ja lepakkoseurantaan, konservointiin, eläintieteellisiin kokoelmiin, digitointiin ja museon näyttelytoimintaan. Vuoden Luontokuva 2023 on Jetro Luhtaan kuva ”Portti tunturiin”. Dramaattinen valokuva sateenkaaresta huikeassa suurtunturimaisemassa ja muut Vuoden Luontokuva -kilpailussa menestyneet teokset ovat esillä museon kahvilassa tammikuun alkupuolelle saakka.
Turun Linna
Turun linnan historia alkoi 1280-luvulla, kun Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen aikana suuri harmaakivilinna. Kun Kustaa Vaasan pojasta Juhanasta tuli Suomen herttua, linnaan syntyivät yläkerrosten juhlasalit sekä kuninkaan ja kuningattaren salit. Suomen renessanssiaika sai alkunsa Turun linnan renessanssihovista!
Historian saatossa linna toimi muun muassa vankilana ja kruunun varastotilana. Turun linna tuhoutui pahoin pommituksessa vuonna 1941, mutta linna restauroitiin, jonka jälkeen suuri osa huoneista on alkuperäisessä asussaan.
Päälinna toimii yhä keskiajan ja renessanssin elämästä kertovana muistomerkkinä, ja sen uudistetussa Pohjoisessa näyttelyhallissa on esillä museon historiallinen esinekokoelma. Esilinnassa on puolestaan näytillä muun muassa päänäyttely, joka esittelee Turun linnan historiaa sen alkuvaiheista nykypäivään, Ritarisali, Turun linnan Paja ja Pienoishovi.
Linnassa on myös vaihtuvia näyttelyjä; marraskuun alussa yleisölle avautui näyttely Prinsessan matka, jossa hypätään prinsessa Katariina Jagellonican matkaan. Vaihtuva näyttely on satukirjamainen kokonaisuus, jossa lapset voivat tutustua tarinoiden ja tehtävien kautta Katariina Jagellonican maailmaan.
Vapriikki
Tampereella, Tammerkosken pittoreskeissa maisemissa sijaitsee Vapriikin museokeskus. Vapriikissa voi tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn, jotka kattavat historiaa, luontoa ja tekniikkaa. Itse Vapriikin rakennus huokuu historiaa; museokeskus toimii Tampereen Tampellan tehtaan entisessä verstaassa, ja museon vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Museon suurin näyttelytila – 100 metriä pitkä ja 16 metriä korkea tehdashalli – on peräisin 1910–1920-luvulta.
Vapriikin museoihin kuuluvat muun muassa Luonnontieteellinen museo, Suomen jääkiekkomuseo, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pelimuseo ja Postimuseo. Lisäksi tarjolla on vaihtuvia näyttelyjä; tällä hetkellä esillä ovat Olipa kerran, tarina satujen synnystä, Ystävien joulu, Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin, Fantastinen floppi, Muumipelejä eri vuosikymmeniltä ja Paketoidut unelmat. Vapriikin lounas on myös suosittu; Museoravintola Valssi tarjoilee lounasta viikon jokaisena päivänä, ja tarjolla on buffet-lounas, talon omaa leipää sekä kahvilaherkkuja.Autonvuokraus on kätevä tapa toteuttaa museokierros vaikka muun reissaamisen ohessa. Paljon museoissa vierailevan kannattaa hankkia myös Museokortti, joka käy satoihin museoihin Suomessa.