Lossit ovat olleet merkittävässä asemassa kymmenien tuhansien järvien maan liikenneväylien yhdistämisessä. Vaikka lossien määrä on vuosien saatossa vähentynyt, takaavat lukuisat yhä toimivat lossit oivat yhteydet eri puolilla Suomea.
Suomessa on tietoja vesiväylillä liikkuvista lautoista 1500-luvulta alkaen. Lauttojen ylläpito kuului lähikylille, jotka palkkasivat lauttureita tehtävää hoitamaan. Seuraava kehitysvaihe oli lossivene, joka oli jopa 10 metriä pitkä tasapohjainen soutuvene.
1920-luvulla kehitettiin päistä kuormattavat, tasakantiset puuproomut, jotka toimivat losseina. Muutama vuosikymmen myöhemmin kehitettiin lieriöponttoonilossit, joiden teräsponttoonit valmistettiin teollisesti. Ponttonilossit vaativat korkeat penkereet ja aiempaa syvemmät rannat.
Lautta ja lossi eroavat toisistaan vain ohjausvaijerin vuoksi. Lossi liikennöi pääasiassa vaijerinsa ohjaamana, lautta on puolestaan vapaasti liikkuva ja ohjattava vesialus. Vaijeri on päistään kiinni lossin kiinnittymislaitureissa.
Lossin miehistöön kuuluu yleensä vain yksi henkilö, lossinkuljettaja eli roomari, koska lossi kulkee vaijeria myöten vesistön yli laiturista laituriin. Vaikka suurin osa Suomessa olleista lähes 150 lossista on korvattu silloilla, vesiyhteyksiä pitää yhä yllä noin 40 lossia.
Vartsalan lossi
Vartsalan ja Kustavin kirkonkylien välillä liikennöivä Vartsalan lossi on Suomen suurin vaijerilossi. Vartsalan lossin reitin pituus on vajaa kilometri, ja lossi sijaitsee Raisiosta Vuosnaisiin johtavalla seututie 192:lla. Lossin läntisestä päätepisteestä on Ahvenanmaan Brändöhön vievä lauttayhteys, jonka vuoksi liikenne ruuhkautuu helposti kesäaikaan. Nykyisin käytössä oleva lossi on valmistettu vuonna 1994. Siihen mahtuu 36 henkilöautoa, ja lossin kantavuus on 130 tonnia.
Skåldön lossi
Skåldön lautta liikennöi kauniissa Tammisaaren saaristossa Raaseporissa. Yhdystiehen 1002 kuuluva lossi liikkuu vesireittiä Skåldön – joka sijaitsee noin 15 kilometriä Tammisaaren keskustasta – ja Tammisaaren välillä. Skåldön lossi on rakennettu vuonna 1979, ja siihen mahtuu 27 henkilöautoa.
Puutossalmen lossi
Puutossalmen lossi ylittää 482 metriä pitkän vesireitin Puutossalmen kylältä Soisalon saareen. Puutossalmen maaseutukylä sijaitsee Kuopion eteläosassa, noin 20 kilometriä Kuopion kaupungin keskustasta etelään. Lossi on rakennettu vuonna 1976, ja se voi kuljettaa noin 27 henkilöautoa. Puutossalmen lossirannassa seisoo kesäkioski IhmeTupa, jossa voi pysähtyä nauttimaan muun muassa kahvia, jäätelöä tai burgereita.
Kokkilan lossi
Salon Kokkilan kylän ja Kemiön saaren välillä liikennöi yhdystiehen 1835 kuuluva Kokkilan lossi. Nykyinen lossi otettiin käyttöön vuonna 1995, ja 70 tonnin hyötykuorman lossiin mahtuu 21 henkilöautoa. Lossin kupeessa sijaitsee merellinen kahvila–ravintola Lossiranta, jossa voi viikonloppuisin nauttia jopa elävästä musiikista.
Pellingin lossi
Pellingin lossi liikkuu Porvoossa mantereen ja Pellingin saaren välillä. Nykyinen lossi liikennöi aikaisemmin Kemiönsaarella Lövön lossina toukokuuhun 2011 asti, jolloin Lövön silta korvasi lossin.
Uusi lossi aloitti liikennöinnin Pellingissä elokuussa 2011. Vanha, vuonna 1974 rakennettu lossi siirtyi puolestaan Inkooseen. Uuden lautan seurauksena Pellingin lossin kantavuus nousi 70 tonniin. Pellingin lossin reitti on kesäisin ruuhkainen, joten ylitykseen kannattaa varautua kärsivällisyydellä.
Nauvon lossi
Paraisten ja Nauvon välillä liikennöi hybridilautta L/A Elektra. Lautta on uusi, se aloitti liikennöinnin kesäkuussa 2017. Elektraa ajetaan sähkölautan lisäksi dieselmoottorilla, koska sähköä ei voida välttämättä käyttää talvella hankalien jääolosuhteiden vuoksi. Nauvon lossilautta on suuri, sisään mahtuu jopa 90 henkilöautoa.
Suurin osa losseista toimii kesäkaudella aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tarkemmat aikataulut löytyvät lossien toiminnasta vastaavan Finnferriesin verkkosivuilta.