Erikoisia kohteita Suomessa  

Page author

kirjoittanut Hertz - 13 syyskuu 2019

Turun linna, Tuomiokirkko, Sibelius-monumentti, Pyynikin näkötorni… Suomesta löytyy monia kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja nähtävyyksiä.

Suomi on kuitenkin pullollaan myös erikoisempia kohteita, jotka ovat todellakin näkemisen ja kokemisen arvoisia. Kun tunnetut nähtävyydet on kierretty, ota suunnaksesi nämä erikoisemmat kohteet. Tässä tulevat Suomen oudoimmat nähtävyydet.

1. Tuurin kyläkauppa 

Harva kauppa kelpaa nähtävyydeksi, mutta kauppias Vesa Keskisen Tuurissa, Alavuudella pyörittämä Tuurin kyläkauppa on linnaa muistuttavine julkisivuineen ehdottomasti tarpeeksi hämmästyttävä kokonaisuus ansaitakseen paikan erikoisten nähtävyyksien listalla.

Tämä Suomen suurin tavaratalo sijaitsee vain 500 hengen kylässä keskellä Etelä-Pohjanmaalaista peltoa. Yli 40 000 neliön Tavarapuodin ja Ruokapuodin lisäksi Kyläkaupan kokonaisuuteen kuuluvat Hotelli OnnenTähti, Karavaanarialue, Bensa-asema sekä ravintoloita ja kahviloita.

Hotelli OnnenTähti on tunnettu prameasta sisustuksestaan, löytyyhän sviitistä esimerkiksi Rolexin hanat ja suihkut. Ruokapuoti taas on Suomen suurin pelkästään elintarvikkeita myyvä liike. Tavarapuodin valikoimista löytyy yli 300 000 erilaista tuotetta, ja tavarapuotia on vuosien saatossa myös laajennettu aktiivisesti.

Kyläkaupan alueella järjestetään myös paljon tapahtumia, joista tunnetuimpia ovat Miljoona Rock -musiikkifestivaali, pilkkikilpailu Miljoona Pilkki ja Miljoona Tivoli, joka toteutetaan Kyläkaupan pihalla joka kesä Tivoli Sariolan toimesta.

2. Bad Bad Boy -patsas
 

Bad Bad Boy on nykyisin suosittu nähtävyys Helsingin Jätkäsaaressa, jossa sitä pääsee ihailemaan Jätkäsaaaren satamasta päivittäin kulkevat tuhannet matkailijat.

Paikka erikoisten nähtävyyksien listalla on erittäin ansaittu, esittäähän 8,5 metriä korkea ja 7,5 tonnia painava, vaaleanpunainen betoniveistos alastonta, virtsaavaa poikaa. Bad Bad Boyn vesi on lämmitetty, joten poika voi virtsata myös talvisin.

Teos valmistettiin Ruotsissa, ja sen ensiesiintyminen tapahtui Örebrossa, Ruotsissa 2013 OpenArt -tapahtumassa. Suomeen Bad Bad Boy matkusti elokuussa 2014, jolloin se asennettiin Kauppatorille patsaan suunnittelijan Tommi Toijan näyttelyä Helsingin juhlaviikoilla. 

Patsas herätti ihastusta ja vihastusta, ja siitä tuli nopeasti yksi Helsingin kuvatuimpia kohteita.  Helmikuussa 2015 teos sijoitettiin nykyiselle paikalleen Jätkäsaaren Tyynenmerenaukiolle.

3. Posankka 

Posankka on Turussa sijaitseva patsas, joka on nimensä mukaisesti possun ja ankan risteytys. Tarkemmin sanottuna kumiankan ja marsipaanipossun. Teräsvahvisteisesta lujitemuovista valmistettu Posankka on varsin vaikuttavan kokoinen, sillä sen strategiset mitat ovat: pituus 7,5 metriä, leveys 4,35 metriä ja korkeus 5 metriä.

Posankka valmistui vuonna 1999, kun se tilattiin osana Turun veistoskaupunkihanketta. Valmistuttuaan Posankka lipui ensin kellumaan Aurajokeen, josta se siirtyi myöhemmin nykyiselle paikalleen kylpylähotelli Caribian eteen.

Posankka on nykyään tärkeä Turun symboli, ja osoituksena tästä Posankka nimettiin huhtikuussa Turun viralliseksi kaupunkieläimeksi. Jouluisin Posankalle puetaan tonttulakki ja vappuisin ylioppilaslakki.

4. Kummakivi 

Kummakivi sijaitsee Itä-Suomessa Ruokolahdella, ja nimensä mukaisesti se on varsin kummallinen. Pienen pyöreän kallion päällä keikkuu täysin vakaasti valtavan iso kivenlohkare fysiikan lakeja uhmaten.

Näky on vaikuttava, sillä Kummakivi on seitsemän metriä korkea ja viisi metriä leveä. Lohkareen painoksi on arvioitu noin 500 tonnia.

Nimeään Kummakivi ei yllättäen ole saanut erikoisen ulkonäkönsä vuoksi. Kummakiven alla sijaitseva kallio kumisee koputettaessa tyhjyyttään, ja tästä kummasta äänestä kiven ainakin kerrotaan saaneen nimensä. 

5. Parikkalan patsaspuisto

Monien mielestä Suomen kaikkein erikoisimman nähtävyyden tittelin ansaitsee itärajalla Parikkalan kunnassa sijaitseva Patsaspuisto.

Taiteilija Veijo Rönkkösen betoniset ihmishahmot tervehtivät kävijöitä kaikille aina avoimessa kauniissa puutarhassa. Patsaita on yhteensä 560, ja ne ovat nousseet otsikoihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. 

Eksoottiset aiheet, eläin- ja kasviveistokset sekä pilakuvamaiset ja jopa groteskit hahmot luovat puistoon ainutlaatuisen ja epätodellisen tunnelman. Oma osansa puistoa on Joogatarha, jonka veistosryhmässä 256 joogahahmoa taiteilevat eri asennoissa.

Puisto ei saa julkista rahoitusta, ja siellä käynnistä pyydetäänkin vapaaehtoista pääsymaksua, joiden tuotoilla puistoa ylläpidetään.



6. Kuappi

Tiesitkö, että maailman (tiettävästi) pienin ravintola on kooltaan 8 neliötä ja se sijaitsee Iisalmessa? Nimeltään tämä erikoisuus on Kuappi, ja se on avannut ovensa jo vuonna 1907 toimien tällöin VR:n taukotupana.

Kuapin ravintolasalissa on 3,6 neliötä ja kaksi asiakaspaikkaa. Säiden salliessa Kuapin terassi avataan, ja tällöin tilaa avautuu kahdelle lisäasiakkaalle. Asiakkaita palvelee yksi tarjoilija. Omaa keittiötä Kuapissa ei ole, vaan annokset valmistuvat viereisen Olutmestari-ravintolan keittiössä. 

Kuappi pääsi vuonna 1994 Guinnessin ennätystenkirjaan maailman pienimpänä ravintolana. Kuappi on auki vain kesäisin, ja sinne tulee tehdä varaus etukäteen. Vierailusta saa muistoksi diplomin.

7. Kakslauttanen 

Kakslauttanen on lasi-igluistaan tunnettu lomakylä Sodankylän Saariselällä. Kakslauttanen on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia nähtävyyksiä, ja vaikka vastaavia lasi-igluja ja lasikotia löytyy nykyään useista Lapin lomakohteista, ansaitsee Kakslauttanen maininnan erikoisten nähtävyyksien listalla. Olihan se ensimmäinen kohde Suomessa, joka teki todella tunnetuksi tämän erikoisen majoitusmuodon.

Ensimmäinen lasi-iglu rakennettiin Kakslauttaseen jo vuonna 2001. Kakslauttasen lasi-iglut ovat varustettu kupolimaisella lasikatolla ja ne soveltuvat erittäin hyvin revontulien katseluun talvisin. Suurin osa iglusta sijaitsee maan alla.

Nykyisin alueella on lasi-iglujen ohella myös kelomökkejä, hirsimökin ja lasi-iglun yhdistelmiä, ravintola ja Joulupukin kylä. Kakslauttanen on saanut paljon kansainvälistä mediahuomiota ja lasi-igluja on käytetty kuvauspaikkana muun muassa helmikuussa 2017 julkaistun Sports Illustrated -⁠lehden uimapukunumeron kuvauksissa.



8. Hiekkalinna

Lappeenrannan Linnoitusniemen kärkeen rakennetaan vuosittain valtava hiekkalinna. Linna edustaa joka vuosi eri teemaa, joita ovat olleet esimerkiksi viidakko, sirkus ja villi länsi.

Hiekkalinnan kasaamiseen käytetään yli kolme miljoonaa kiloa hiekkaa ja se on paikoillaan kesäkuun alusta aina elokuun loppuun saakka. Alueelta löytyy myös jäätelökioski, huvilaitteita ja kioski. Lisäksi hiekkalinnan yhteydestä löytyy erilaisia lapsille ja lapsiperheille suunnattuja aktiviteetteja kuten pomppulinna, autorata ja katusählykenttä.

Hiekkalinnan vuotuinen kävijämäärä on ollut jatkuvasti kasvussa paikallisten ja vierailijoiden löytäessä alueen yhä paremmin. Nykyisin hiekkalinnaa käy kesän aikana ihailemassa jo satoja tuhansia vieraita.

9. Visulahden vahakabinetti

Suomen vastine kuuluisille Madame Tussauds -vahakabineteille on Mikkelistä löytyvä Visulahden Matkailukeskuksen vahakabinetti, joka on perustettu jo 35 vuotta sitten.  

Vahakabinetti suunniteltiin aikoinaan opetusmatkailukohteeksi, mutta nykyisin kabinetti on jo kulttimaineen ansainnut kohde, jonka nuket herättävät ihastuksen lisäksi myös huvitusta.

Erityisesti Sauli Niinistön ja Teemu Selänteen vahanukeille on julkisuudessa naureskeltu, sillä niiden ei koeta jakavan suurta yhdennäköisyyttä esikuviensa kanssa. 

Vahakabinetin hahmojen joukosta löytyy paljon valtioiden päämiehiä, suomalaisia urheilijoita ja kulttuurivaikuttajia. Monille vierailu vahakabinetissa on myös nostalginen kokemus, sillä monet nukeista esittävät henkilöitä menneiltä vuosilta, etenkin 1980- ja 90-lukujen ollessa vahvasti edustettuina.

10. Kolmen valtakunnan rajapyykki

Kolmen valtakunnan rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen betoninen rajapyykki Koltajärvessä. Se on samalla myös Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Rajapyykki on myös koko maailman pohjoisin kolmen valtion rajapiste.

Kolmen valtakunnan rajapyykki syntyi vuonna 1809, kun Suomen ja Ruotsin raja määriteltiin Haminan rauhassa paikoilleen. Alkuperäinen rajapyykki pystytettiin kiinteälle maalle. Myöhemmin rajan tarkan kohdan mitattiin osuvan järvelle, ja tämän jälkeen Koltajärveen rakennettiin kivinen tekosaari ja sille 2,5 metriä korkea rajamerkki kivistä kasaten. Jäät ja vesi rikkoivat kuitenkin pyykkiä, ja heinäkuussa 1926 vihittiin käyttöön nykyinen rajapyykki, joka on muurattu betonista.

Rajapyykille pääsee kesäisin Kilpisjärven kylästä Koltalahteen kulkevalla Malla-laivalla. Koltalahdesta on vajaan kolmen kilometrin kävely pyykille. Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse olla mukana passia. Rajapyykille mentäessä mukana ei saa olla tullattavia tavaroita.