Suomen tunturit tarjoavat upeita elämyksiä luonto- ja talviurheilun ystäville. Tarjolla on esimerkiksi rinnelaskua, hiihtoa ja talvisafareita. Talviaikana tunturit ovat loistava paikka välkehtivien revontulien ihailuun.
Levitunturi
Kittilän kunnassa kohoava Levitunturi on Suomen tunnetuimpia tuntureita, ja sen huippu yltää 530 metrin korkeuteen. Levi on tunnettu erityisesti matkailukeskuksestaan, joka on maan suurin talviurheilukeskus. Levillä on 44 eritasoista rinnettä laskijoille, vapaalaskualue sekä South Park ja Street lumilautailijoille. Luonnonlumirinteet avautuvat yleensä helmikuussa. Leviltä löytyy myös kaksi Suomen neljästä gondolihissistä. Laskettelun ja lumilautailun ohella Levillä voi harrastaa myös maastohiihtoa ja lumikenkäilyä. Patikointi sekä vaellus ja maastopyöräily on mahdollista niin kesällä kuin talvella.
Levillä voi nähdä revontulia jopa 111 kertaa vuodessa; revontuliretkiä tehdään talvisin joko lumikengillä, hevosen selässä tai reessä, koira- tai pororeellä, lumikissalla, autolla tai moottorikelkalla. Syyskuukausina maagisia revontulia voi päästä ihailemaan myös lauttaristeilyllä tai melontaretkellä. Tunturin kauneudesta voi nauttia myös esimerkiksi huskysafarilla; elämyksiä on parin tunnin valjakkoajelusta koko päivän retkiin.
Rukatunturi
Leviä etelämpänä, Kuusamon kylässä sijaitsee noin 500 metriä korkea Rukatunturi. Rukatunturilla sijaitsee Rukan talviurheilukeskus, jossa toimii Suomen vanhin, 1950-luvulla perustettu hiihtokoulu.
Rukan kausi avautuu lokakuussa, jolloin on mahdollista nauttia alkavan talven ja viipyilevän kesän huikeista mahdollisuuksista. Rukan syksyssä voi nauttia rinnelaskusta ja laduista, maastopyöräilystä, retkeilystä ja mahdollisesti vielä myös koskenlaskusta. Rukatunturin kupeessa Kuusamossa, järvien rannalla voi marraskuuhun saakka kokea double auroran, eli revontulien heijastumisen tyynen veden pinnasta. Talven tullen rinnelajien ja hiihdon lisäksi Rukalla voi myös harrastaa ice cartingia, jääkiipeilyä, moottorikelkka-ajelua, lumikenkäilyä ja nauttia husky- tai porosafareista.
Yllästunturi
Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa sijaitseva Yllästunturi kohoaa noin 720 metrin korkeuteen. Tunturin pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon kylä ja sen eteläpuolella Ylläsjärvi, jotka keskittyvät pääasiassa matkailuun. Ylläksen alueella sijaitsee myös 15 muuta tunturia, yksi niistä suosittu Pyhätunturi.
Ylläksen hiihtokeskuksessa ja tunturin alueella voi nauttia muun muassa laskettelusta ja lumilautailusta, hiihdosta, talvipyöräilystä, lumikenkäilystä, moottorikelkkailusta sekä poro- ja huskyajeluista. Ylläksen 63 rinteestä lähes puolet on vähintään kilometrin pituisia, kahdeksan niistä yltää yli kahden kilometrin pituuteen; Ylläksellä riittääkin laskettavaa 53 rinnekilometriä. Hiihtokeskus sijaitsee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston kupeessa, ja huikean kaunis tunturiluonto avautuu laskettelijoille Yllästunturin huipulta.
Haltitunturi
Suomen korkein tunturi, Halti, sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla. Halti kurkottaa korkeimmillaan 1324 metrin korkeuteen, ja tunturin Suomen-puoleinen osa kuuluu Enontekiön kuntaan. Suomen korkein kohta sijaitsee Haldičohkka-nimisen sivuhuipun rinteellä.
Haltin huikeista maisemista voi nauttia vaeltamalla tunturille, kesällä kävellen ja talvella hiihtäen. Vaelluksen lähtöpaikka on Kilpisjärvi, ja matka Haltille Kalottireittiä pitkin on noin 55 kilometriä. Reitti vie matkailijan useiden Käsivarren kuuluisien nähtävyyksien ohi: muun muassa ohi Meekonlaakson ja sen jylhien pahtaseinien, ohi Saivaaran ja Pitsuskonkään pauhaavan vesiputouksen. Haltin juurella on melko uusi autiotupa. Monet vaeltajat nousevat Haltille läheiseltä Pitsusjärven autiotuvalta. Haltille kipuavat yhä harvat, mutta moottorikelkkailu on lisännyt Haltilla vierailijoiden määrää vuosi vuodelta.
Sallatunturit
Sallatunturit levittäytyy Lapin Sallassa kahden tunturin alueella. Korkein Sallatunturien huipuista nousee liki 480 metrin korkeuteen. Sallassa on hiihdetty vuosisatojen ajan, tämän todistaa alueelta löytynyt maailman vanhin suksi.
Sallan huipulta eränmaamaisemat avautuvat ja levittäytyvät lähes silmänkantamattomiin. Sallassa sijaitsevassa hiihtokeskuksessa Salla Ski Resortissa on 15 rinnettä sekä snow park lumilautailijoille. Pisin rinne on 1,3 kilometriä pitkä, ja Sallassa on myös mahdollista harjoitella pujottelua sekä nauttia vapaalaskusta puuterilumella. Revontulet leiskuvat usein Sallan yössä, ja rinteiden ulkopuolella tehtävää riittää muun muassa kelkka-, poro- ja huskysafareilla tai maastohiihdosta nauttien.
Pyhätunturi
Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin alueilla sijaitseva tunturilakien ryhmä, Pyhätunturi, levittäytyy vajaan kymmenen kilometrin pituisena. Tunnetuin huippu on idän Kultakero, ja korkein huippu on 540 metrin korkuinen Noitatunturi. Lähes koko tunturialue kuuluu Pyhä–Luoston kansallispuistoon, jossa sijaitsee kävelyreittejä, tupia, laavuja ja nuotiopaikkoja.
Pyhätunturin laskettelukeskus eli Pyhä sijaitsee Kultakerolla, ja keskuksessa on 14 rinnettä. Istumahissi vie myös kävelijät tunturin laelle ihailemaan Lapin erämaata, ja alas voi palata joko hissillä tai maisemareittiä pitkin; kävellen on mahdollista nähdä upeat tykkypuut, porolaumat ja Tajunkankaan jääkiipeilyseinä. Pyhällä voikin harrastaa jääkiipeilyä, fat bike -talvipyöräilyä sekä lumikenkäilyä ja muun muassa tehdä revontuliretken poroilla tai umpihankihiihtää kansallispuistossa.

Suomen tunturit saavutat kätevästi tarpeitasi palvelevalla Hertzin vuokra-autolla.











